Ajankohtaista
Leon Huffin paita kohoaa lauantaina 5. marraskuuta Motonet Areenan kunniapaikalle
Kataja Basket kunnioittaa lauantaina 5. marraskuuta pelattavan Korisliiga-ottelun yhteydessä kautta aikain ensimmäistä ulkomaalaisvahvistustaan Leon Huffia jäädyttämällä hänellä käytössä olleen pelinumeron 9 ja nostamalla paitansa Motonet Areenan ”kattoon”.
Jäädytys on seurahistorian neljäs. Ennen Huffia numeronsa korkeuksiin ovat saaneet Eero Oksava, Sami Lehtoranta ja nykyinen päävalmentaja Petri Virtanen.
”Leksan” merkitys Joensuulle on vertaansa vailla. Sen lisäksi, että kyseessä oli loistava pelaaja, on hänen persoonansakin jättänyt vahvan muistijäljen pohjoiskarjalaisiin.
– Vaikutus oli aivan valtava, miesten joukkueenjohtaja ja Huffin hyvä ystävä Jukka Törmälä tietää.
– Ihmiset alkoivat puhua entistä enemmän koripallosta. Urheilutalo pullisteli ja oli usein aivan viimeistä paikkaa myöten täynnä. Pikkupoikia ja -tyttöjä, kaiken ikäisiä ihmisiä.
– Meillähän kävi satumainen onni, kun onnistuimme saamaan juuri Leonin ensimmäiseksi amerikkalaispelaajaksemme. Paitsi että hänellä oli ominaisuuksia jotka suomalaispelaajilta puuttuivat -esimerkiksi kimmoisuus, taito blokata heittoja- niin hän osoittautui hienoksi ihmiseksi. ”Leksa” sopeutui elämään pienessä Joensuussa ja toisaalta me täällä halusimme ja myös osasimme ottaa hänet vastaan. Ihmiset muistavatkin Huffin edelleen mikä käy ilmi hyvin usein kun keskustelu siirtyy koripalloon.
– Leon itse puhuu aina siitä kuinka hän pitää Joensuuta yhtenä kotipaikkanaan. Ja onhan hänet valittu täällä ihan virallisestikin Katajan kaikkien aikojen parhaaksi ulkomaalaispelaajaksi, Törmälä muistuttaa viitaten Sanomalehti Karjalaisen v. 2005 järjestämään äänestykseen.
– Näkisin, että tämä ”Leksalle” tehtävä kunnianosoitus on tietyllä tapaa arvostuksen osoitus myös muille Katajan paidassa pelanneille ulkomaalaisille. He kaikki tulevat aina olemaan tärkeä osa yhteisöämme, Törmälä alleviivaa.
Alton – Des Moines – Tel Aviv – Joensuu
Leon Huff syntyi Yhdysvalloissa Illinoisin osavaltion Altonissa 7. huhtikuuta 1950. Yliopistokoripalloa hän pelasi Iowan Des Moinesissa sijainneessa Draken opinahjossa vuodet 1970-72. Otteensa pelikentillä eivät jääneet huomioitta.
Lopulliset tilastolukemat Drake-peliuralla olivat 11,5 pistettä sekä 7,1 levypalloa ja varsinkin esiintymisensä NCAA-lopputurnausvaiheessa maaliskuussa 1971 oli mainio. Drake pudotti ”Leksan” 15 pisteen ja 12 levypallon siivittäminä Notre Damen jatkoajan jälkeen, mutta kärsi kahta päivää myöhemmin katkeran puolivälierätappion (71-73) Kansasille huolimatta Huffin komeasta saldosta 20 pistettä, 4 levypalloa.
Lopetettuaan opinnot Huffia ei heti kiinnostanut ura koripalloammattilaisena, joten hän hakeutui päivätöihin. Tämä siitäkin huolimatta, että ABA-liigan joukkue Denver Rockets, joka tänä päivänä tunnetaan NBA-joukkue Denver Nuggetsina, varasi miehen.
Kun kipinä koripalloiluun syttyi pian uudelleen, Huff hakeutui pelaamaan USA:n amatöörisarjaan. Valinta sarjan tähdistöön ja pian sen jälkeen myös (amatööri)maajoukkueeseen olivat ratkaisevat sysäykset sille, että ”Leksasta” tuli ensin Katajan ja pian koko muunkin Suomen tuntema pelimies.
USA:n amatöörimaajoukkue teki toukokuussa 1974 Neuvostoliittoon ja Suomeen suuntautuneen pariviikkoisen pelikiertueen. Turneen kaksi viimeistä ottelua pelattiin aivan kuun lopulla Suomessa: 29. päivä Lahdessa ja 30. päivä Helsingissä.
Huolimatta ”jenkkien” matkustusrasituksista ja heidän itänaapurin puolella käymästä ottelurupeamasta (kuusi voittoa yhdeksästä ottelusta) oli Suomen A-maajoukkue molemmissa kohtaamisissa vastaantulija. Mainittakoon, että Huffin joukkuekaverina USA:n ryhmässä pelasi seuraavana syksynä NBA:ssa debyyttinsä tehnyt, sittemmin ”Leksan” tavoin Suomeen kotiutunut ja tämän kanssa Katajassakin (kaudella 1993-94) esiintynyt Bernard Harris.
Suomalaiset valmentajat kiinnittivät Huffiin runsaasti huomiota, mutta vielä seuraavana syksynä häntä ei maassamme nähty. ”Leksa” otti pestin Israelin Tel Aviviin, jossa Israeli Sabras -joukkueella oli edessä pelit uudessa eurooppalaisessa ammattilaissarjassa (European Professional Basketball League).
Kun jo edesmennyt suomalaisen koripalloilun oppi-isä Robert ”Petteri” Petersen kesällä 1975 houkutteli Huffia Suomeen, saatiin tällä kertaa myöntävä vastaus. Ykkösvaihtoehto oli aluksi pääsarjajoukkue Helsingin Kisa-Toverit, mutta seurassa pohdittiin pitkään sitä riittäisikö pelaajan pituus (200 cm) vastaamaan asetettuihin vaatimuksiin. Lopulta HKT päätti ”passata” mikä avasi mahdollisuuden edellisenä keväänä 1. divisioonaan nousseelle Katajalle.
Loppu onkin sitten pohjoiskarjalaista palloiluhistoriaa.
Huffia kunnoitetaan lauantaina 5. marraskuuta pelattavan Korisliiga-ottelun Kataja Basket – Tapiolan Honka yhteydessä. Kanssaan Joensuussa nähdään myös poikansa, ex-Susijengi-kapteeni Shawn. Molemmat ovat tavattavissa Motonet Areenan fanituotepisteellä jo ennen ottelua, klo 17.30-17.45, jolloin jaossa on mm. nimikirjoituksia.
Ottelua edeltävät juhlallisuudet käynnistyvät hieman ennen virallista alkamisajankohtaa klo 18:00, joten Kataja Basket toivoo, että yleisö saapuu paikalle Motonet Areenaan hyvissä ajoin ja että lippu hankitaan ruuhkien välttämiseksi ennakkomyynnin kautta.
Tästä alkoi Leksa Huffin pelaajaura Suomessa ja Joensuussa vuonna 1975… |
…ja tänne se myös päättyi vuonna 1994. |
Leon Huff pähkinänkuoressa
Syntymäaika: 07.04.1950 Kansalaisuus: USA/FIN (sai Suomen kansalaisuuden v. 1987) Pituus/cm: 200 Paino/kg: 105 Ammatit: koripalloilija, ICT-operaattori (eläkkeellä) Seurat joita edustanut (pelaajana):
Maajoukkueessa: 11 ottelua USA:n amatöörijoukkueessa (American Amateur Athletic Union Basketball team) v. 1974 Kataja Basket -ura:
|
Taas yksi levypallo Huffin kouriin. Kuva (alla) ensimmäiseltä Kataja-kaudeltaan 1975-76. Kuvassa vas. myös toinen suomalaisen koripalloilun legenda Gerald Lee Sr. | |
Saavutuksia:
Huomionosoituksia:
Muuta:
|
Huff ja muu Katajan edustusjoukkue liigakaudella 1977-78. |
Kataja Basketin kautta aikain ensimmäinen ja 100. ulkomaalaispelaaja (Leon Huff ja Jordan Semple) kohtasivat jälkimmäisen debyyttiottelussa Joensuussa marraskuussa 2020. |
« Takaisin