Koripallokausi on lähes puolivälissä ja nyt voidaan tarkastella hieman päättynyttä syyskautta.
 
Aivan ensimmäiseksi: Kiitos kaikille Antti Papinahoa muistaneille, Antti elää aina sydämissämme.
 
Aloitimme joukkueen kanssa yhteisharjoitukset elokuun alussa ensin kotimaisilla, kunnes mukaan liittyivät ulkomaalaisvahvistukset. Maajoukkuekauden päätyttyä saimme lopulta myös Samin ja Peten kokoonpanoomme.
 
Syyskausi on sitten ollut repaleista lähes loppuun saakka. Brownin väännettyä nilkkansa pahanlaisesti jouduimme miettimään vakavasti korvaajan hankkimista ja puheissa vilahteli tuolloin mm. Darrell Waters. Tutkimme tarkasti budjettiamme ja laskimme mahdollisuuksia. Saimme lopputulokseksi summan, joka meillä olisi ollut käytettävissä pelaajahankintoihin tai -vaihtoihin, molempia se ei mahdollistanut. Valmennusjohto valitsi vaihtamisen ja niinpä Ty sai lähteä ja Larry saapui tilalle. Olimme nähneet Larryn edellisenä syksynä Unkarin-leirillä ja hän teki jo silloin positiivisen vaikutuksen. Kun edellisen kauden tilastonsakin olivat vakuuttavat, oli vaihtaminen lopuksi helppoa.
 
Pelaajapakkamme on hyvä. Kotimaiset pelaajat ovat juuri sitä mitä haluamme. Uudet nuoret pelaajamme Neponen ja Essi ovat täyttäneet paikkansa hyvin ja on muistettava, että pojat ovat nuoria ja uusi ympäristö ottaa aikansa, mutta näiden äijien aika tulee! Sami, Anssi ja Pete ovat juuri sitä mitä tiedämme heidän olevan ja se ei ole vähän se. Janne, Turo ja Mikko-Petteri ovat kavereita, joilta voi odottaa hyviä suorituksia minä iltana hyvänsä. Roope ja Ville haistelevat tuulia, pääsevät mukaan kovaan ryhmään ja oppivat koko ajan, mitä tällä tasolla vaaditaan. Aikaahan pojilla on paljon edessään.
 
Ulkomaalaiset ovat nippu hyviä pelaajia. Wood on ollut loistava hankinta, josta kunnia Reiskalle. Ei ole helppoa osua oikeaan sainattaessa aiemmin ulkomailla pelaamatonta kaveria. Q on hieno yleispelaaja, joka ei juuri itsestään meteliä pidä. Larry on välitön joukkuepelaaja, joka saa koko joukkueen hyvälle tuulelle iloisella olemuksellaan. Napsahtaapa häneltä silloin tällöin veijarimainen ”yes sir” joukkueenjohtajallekin.
 
Valmentajamme Reiska ja Hursa on hieno parivaljakko, joka täydentää toinen toistaan, unohtamatta aina positiivista fysiikasta vastaavaa Timppaa.
 
Muu toppatakkiosasto, huoltajat Kanni ja Miikka, jakaa vesipulloja ja laastaria kiitettävästi, tohtori Sakke reseptejä ja manageri Pöpö sanallista säilää.
 
Pelaaminen on ollut monimuotoista, mutta emme ole vielä näyttäneet läheskään parasta osaamistamme - eikä ole isompaa syytäkään. Pelin tulee kehittyä kevättä kohti ja olla parhaimmillaan kevään finaaleissa. Tavoite on yksiselitteisesti siellä.
 
Pisteitä on kertynyt hyvin. Olemme pelanneet vasta kolme ottelua täydellä miehistöllä ja johdamme yhdessä Lahden ja K-joukkueiden, KTP:n ja Kouvojen, kanssa liigaa. Asiat ovat tältä osin hyvällä mallilla. Liiga on tasainen ja heti kärjen takana kärkkyvät kovat joukkueet Jyrin Uki ja Pavin Honka. Jyri tekee hyvää työtä Ukissa ja Pavi vähättelee tähän aikaan vuodesta omaa joukkuettaan, mutta ne tulevat.
 
Compo pelaa välillä hienosti, mutta notkahduksiakin tulee. Eikä vähätellä Forssaa. Se on kova jengi. Jos se vielä vahvistuu huhutulla kotimaisella niin...? Lappeenranta osoitti cup-voitolla kapteeninsa Pasin johdolla olevansa kovastikin hengissä. Pyrintö tarvitsee Nikkilän Antin kauden loppuun saakka, muuten ei kunnian kukko laula.
 
Lopuksi toive joulupukille (lue: seurojen puuhamiehille). Kerää Torpalle ja Tarmolle tarvittavat rahat! Ne ovat hyviä joukkueita, täynnä hienoja kavereita, ja ansaitsevat pelata tätä sarjaa.
 
Hyvää Joulua kaikille koripalloihmisille ympäri Suomea ja tietysti erityisesti kaikille Katajan ystäville!
 
Jukka
 

---