27.3.2008
Joukkueenjohtajalta
 
Kulunut kausi on sitten osaltamme ohi. Kiitos kaikille kannattajille! Olette jaksaneet kuin avioliitossa, niin myötä- kuin vastamäessä. Ei ole todellakaan ollut helppoa olla Kataja-fani tällä kaudella, mutta helppoa se ei ole ollut myöskään meille joukkueen kanssa työskenteleville. Kritiikkiä on tullut ja aiheesta, ei mennyt kaikki ihan putkeen.
 
Palataanpa alkuun. Palkkasimme Papinahon Antin hyvissä ajoin ennen sarjan päättymistä, kun tiedossamme oli Heiskan lopettamispäätös. Kaiken piti olla kunnossa. Olimme haastatelleet, tutkineet CV:n ja kyselleet pelaajien ja sidosryhmien mielipiteet. Kaikki näytti hyvältä ja Antti kävi täysillä töihin käsiksi.
 
Käytiin pelaajasopimusten kimppuun. Soitettiin ja neuvoteltiin ainakin 15 pelaajan kanssa. Asiaa mutkisti kuitenkin viimevuotinen ”herrasmiessopimus” seurojen yksimielisellä päätöksellä kolmesta ulkomaalaisvahvistuksesta. Nopeasti kävi selville, että pelaajien palkkapyynnöt olivat nousseet roimasti sitten edellisten kausien. Kuten hyvin tiedettyä, ei ole olemassa pelaajakauppaa, josta voisi hintalapun perusteella ostaa kotimaisen sentterin, laiturin tai takamiehen, vaan neuvottelut ovat opiskelupaikkojen, työpaikkojen, palkkojen, erilaisten etuuksien ja niin edelleen summa. Intressit eivät kohdanneet kaikkien haluamiamme pelaajien kohdalla ja joukkue jäi torsoksi.
 
Maajoukkueen mukana olleet Anssi ja Sami liittyivät joukkueen harjoitusvahvuuteen vasta aivan sarjan kynnyksellä, mikä oli päättyneen kauden kokoonpanollemme käytännössä liian myöhään. Harjoituspelit jäivät vähiin, vaikka Unkarin-leiri olikin erittäin hyvä yhdessäoloharjoitus ennen sarjaa.
 
Kuten muistamme, Anssi loukkasi polvensa heti sarjan alussa ja erittäin hyvässä kunnossa ollut peluri joutui antamaan joukkueensa kanssa turhaa tasoitusta muille ryhmille.
 
Vaihdettiin isoa miestä, koska Cedric ei osoittautunut tarpeeksi kovaksi luuksi isojen miesten joukkoon. Terry toikin aluksi johtajuutta joukkoomme. Sitten tapahtui Lahdessa lähes pahin mahdollinen: Sami teloi olkapäänsä ja pahasti. Olisimme kestäneet nilkan muljahtamisen tai polven lonksahtamisen, mutta emme kolmen kuukauden poissaoloa.
 
Soiteltiin läpi I divisioonan kotimaiset isot miehet läpi, mutta kiinnostusta pelata Korisliigaa ei löytynyt. Soitinpa myös Zittingin Heikille, mutta perheyrityksen kiireet eivät mahdollistaneet pelaamista.
 
Sitten hätiin tuli onneksi entinen kakkoskoutsimme Oikku (Oikarinen; toim. huom.). Tietäen tilanteemme Oikku kysyi, kiinnostaisiko vanha sotaratsu Mara Kuisma, joka oli harjoitellut kuukauden Oikun I divisioonan ryhmässä. Kyllähän meitä kiinnosti Mara ja me Maraa: sopimus syntyi melkein ensimmäisellä puhelinsoitolla.
 
Oltiin kuitenkin edetty tilanteeseen, että jotain piti vieläkin tehdä - oltiin veitsen terällä pelaamisen kanssa.
 
Taustajoukot kokoontuivat ja yhteisesti tehtiin kirvelevä päätös valmentajan vaihdosta. Antti kutsuttiin saman tien paikalle ja kerrottiin tosiasiat. Antti sanoi ymmärtävänsä päätöksen tehdä kaikki voitava joukkueen eteen. Antilla sykkii iso sydän korikselle.
 
Hursa (kakkosvalmentaja Hurri; toim. huom.) sanoi heti ettei hän ole vielä valmis ottamaan päävalmentajan hommia vastaan, mutta lupasi koutsata siihen saakka, kun uusi valmentaja löytyy. Hursa ja Sami jäivät sitten historiankirjoihin voittamalla ainoan yhdessä valmentamansa ottelun.
 
Kotkassa oli myös laitettu valmentaja kiertoon ja ei siinä lopulta tarvinnut juurikaan neuvotella - ei muuta kuin Reiska sorvin ääreen.
 
Reiskan tilanne oli haasteellinen: toisten tekemä joukkue, toisten tekemät pelikirjat ja säännöt, ei se ihan yksinkertaista ollut. Kun vielä onni jatkoi potkimista persuuksille, oli lopputuloksena sarjapaikan säilyttäminen ilman karsintoja. Loppujen lopuksi, hyvä edes niin. Pienestä se oli kiinni, kun miettii vielä Samin viime hetken korvatulehdusta ja Andren selkävaivoja...
 
Ensi kausi on jo kovaa vauhtia käsillä. Olemme ottaneet yhteyttä kymmeneen kotimaiseen pelaajaan mm. sen vuoksi, että opiskelupaikat ovat juuri nyt haussa ja niistä ei sovi myöhästyä. Sitä mukaa kuin joukkueet tippuvat pleijareista, neuvotteluja jatketaan. Toki kartoitamme muitakin jo vapaina olevia miehiä.
 
Ensi kauden jenkkisääntö on vielä auki ainakin meidän osaltamme. Emme olleet samaa mieltä aiemmin linjatusta kolmella pelaamisesta. KTP ja Componenta eivät edes olleet kyseisessä kokouksessa, joten ”herrasmiessopimukseen” kuuluva yksimielisyys ei ainakaan vielä toteudu.
 
Jenkkien etsintä on jo käynnissä, mutta ulkomaanapujen kohdalla ei kuitenkaan ole kiirettä. Heitä on mistä valita ja heidät voidaan näin ollen valita viimeisenä, kun muu joukkue on kasassa ja tiedetään millaisia ja mille pelipaikoille pelimanneja tarvitaan.
 
Taustaryhmä on jo kokoontunut ja päättänyt kerätä hieman tätä kautta suuremman pelaajabudjetin, mikä ainakin teoriassa mahdollistaa kovien pelaajien hankinnan.
 
Vaikka välillä lunta tuleekin, usko ei lopu!
 
ERINOMAISTA KEVÄTTÄ KAIKILLE TEILLE KORIKSEN YSTÄVÄT.
 
Terveisin,
Jukka
 
PS. Kouvot ja Lappeenranta pelaavat tämän kevään finaalissa.
 
> Jukka Törmälä Sanomalehti Karjalaisen haastattelussa 22.3.2008
 

---