Coach´s Corner 22.7.2010
 
Ameriikan raitilla
 
Tervehdys taas!
 
Scout-matka Las Vegasiin on onnellisesti takanapäin ja paluu arkeen on jo koittanut. Arki koostuu tänä kesänä miesten maajoukkueen apuvalmentajana toimimisesta. Tätä tekstiä kirjoitan jälleen lentokoneesta, nyt matkalla ottelumatkalle Lontooseen.
 
Lentäminen onkin tullut ja tulee tänä kesänä varsin tutuksi. Olen nyt reilun parin vuorokauden aikana lentänyt viisi lentoa ja syönyt enemmän tai vähemmän maukkaita lentoaterioita kyllikseni. Erikoisin tarjoilu oli välillä New York – Las Vegas. Eteen tuotiin nimittäin juustohampurilainen ja sipsipussi sekä pussillinen miniporkkanoita. Näillä tarjoiluilla ja ruokatottumuksilla ei tarvitse yhtään ihmetellä sitä liikalihavuuden määrää joka uudella mantereella rehottaa. Reilun viikon Vegasin-matkan ja liian monen epäterveellisen aterian jälkeen helsinkiläisessä hotellissa nautittu puuroaamiainen maistui rehellisesti sanottuna taivaalliselta!
 
Itse matka vastasi jälleen kerran tarkoitustaan. Seurasin muiden suomalaisvalmentajien (Jarmo Laitinen – LrNMKY, Sami Toiviainen – Namika Lahti, Jyri Lehtonen – Kouvot) sekä joukkueenjohtajamme Jukka Törmälän kanssa päivittäin agenttitoimistojen järjestämiä leirejä. Taso leireillä oli vaihteleva. Muutamalla leirillä oli todella hyviä pelaajia, joiden päätähtäimenä ovat Suomen sarjoja kovemmat liigat. Toisaalta näimme myös leirejä, joiden pelaajien taso ei valitettavasti riitä Korisliigaan. Näiden leirien näkeminen on myös tärkeää, sillä paikalla oli pelaajia, joita tullaan varmasti tarjoamaan ennemmin tai myöhemmin myös Katajaan. Nyt pelaajan paikalla nähtyään on helppo säästää aikaa ja vaivaa ja vastata kohteliaasti "kiitos ei".
 
Korisliiga on agenteille ongelmallinen sarja. Suomalaisten joukkueiden budjetit eivät ole suuren suuria, mutta toisaalta sarjan taso ja etenkin vaatimustaso vahvistuksia kohtaan on ollut tasaisessa nousussa. Esimerkiksi viime kaudella sarjassa pelasi toistakymmentä peluria joiden aiempi pelaajakokemus oli Saksan Bundesliigasta. Monella hyvälläkin pelaajalla epäonnistumisen vaara on olemassa, ja osa agenteista selvästi pelkää lähettää pelaajaa Suomeen. Toisaalta on olemassa agentteja jotka aliarvioivat Suomen liigan pahasti ja tarjoavat pelaajia, jotka ovat olleet esimerkiksi roolipelaajia monessa pienessä Euroopan liigassa.
 
Matkan anti paitsi pelaajatarkkailun ja –rekrytoinnin lisäksi on verkostoituminen. Leireillä tapaa paljon eri maiden valmentajia, joilta saa paljon tietoa haluamistaan pelaajista – heidän pelaamisestaan eri liigoissa, hyvistä ja huonoista puolista niin koripallokentällä kuin myös mahdollisesti kentän ulkopuolella. Toisaalta on hyvä tavata agentteja naamatusten. Sähköpostin saatua ”kasvot” on yhteistyölle yleensä luotu paremmat mahdollisuudet onnistua.
 
Pelaajatarkkailussa huomio kiinnittyy moneen eri asiaan. Pelaajan kuntoon, liikkumiseen kentällä, taitoon sekä kehonkieleen. Kuten jo viimeksi sanoin, taitavin pelaaja ei ole välttämättä se oikea valinta vaan haussa on sopivin pelaaja koko joukkueen kokonaisuutta silmällä pitäen. Haemme joukkueeseen yhtä ”isoa” ja yhtä ”yleispelaajaa”. Molempien tulisi olla urheilullisia ja suhteellisen monipuolisia.
 
Ison pelaajan tulee täydentää Samin (Lehtoranta) ja Juhon (Nenonen) ominaisuuksia. Haemme hyvää levypallopelaajaa joka pystyy pelaamaan sekä selkä- että naama kohti koria.
 
Yleispelaajan tulisi täydentää pientä osastoamme mahdollisimman hyvin. Hänenkin olisi oltava hyvä levypallopelaaja sekä monipuolinen hyökkäyksessä. Puolustuspäässä hänellä tulee olemaan iso rooli vastustajan parhaimpien pelaajien vartioinnissa.
 
Matkan aikana näimme muutamia erittäin potentiaalisia vahvistusehdokkaita. Neuvottelut ovat juuri nyt toden teolla alkaneet ja parhaassa tapauksessa parin seuraavan viikon aikana saadaan jotain konkreettista aikaan. Mikään ei ole kuitenkaan varmaa ennen kuin sopimuksissa on nimet alla, joten tässä vaiheessa on syytä vielä olla maltillisia.
 
Katajan suomalaisosastolla näyttää tällä hetkellä kohtalaisen hyvältä. 100 maaottelua täyteen saanut Pete Virtanen pommitti Portugalia 24 pisteellä. Antti Kanervo debytoi miesten maajoukkueessa Lontoossa ja Juho Nenonen on ollut maajoukkueen leirivahvuudessa Suomen harjoituksissa. Molemmille nuorille pelureille kesän leireily on ollut todella arvokasta ja uskon, että hyöty tulee todenteolla esiin syksyn ja talven aikana.
 
Juppe Stenin keväällä leikattu akillesjänne on nyt hyvässä kuntoutusvaiheessa ja tässä vaiheessa näyttää siltä, että Juppe pääsee täyteen harjoittelukuntoon elokuun loppupuolella. Muu suomalaisosasto on harjoitellut yksilöllisten ohjelmien mukaan ja aloittaa yhteisharjoittelun elokuun alussa apuvalmentaja Ilkka Immosen johdolla.
 
Koko rykmentti on vahvistuksineen kasassa elo-syyskuun vaihteessa. Sitä ennen on kuitenkin aikaa vielä nauttia Suomen kesästä ja kärpäsistä. Elokuussa on hyvä käynnistää koripallokausi saapumalla kannustamaan Suomen maajoukkuetta EM-karsintaotteluissa!
 
Edelleen hyvää kesää toivottaen,
 
Toikka
 

---