Toikka vastaa Katajan nettisivujen kautta viikolla 4 tulleisiin kysymyksiin.
 
1. Puhut usein hy�kk�yksen "kontrollista", voisitko hieman purkaa, mit� tarkoitat termill� "kontrolli", ja miksi se on t�rke��?
- The Naked Cowboy
 
Toikka vastaa: Yrit�n tiivist�� vastaukseni muutamaan lauseeseen. Koripallo on joukkuepeli jossa kent�ll� on 5 pelaajaa jotka yritt�v�t toteuttaa yhdess� sovittuja taktisia asioita. "Kontrollilla" tarkoitan t�ss� tapauksessa sit� ett� kent�ll� olevat pelaajat ovat tietoisia mit� hy�kk�yksess� haetaan ja mist� milloin ratkaisut tulevat. T�m� mahdollistaa hy�kk�yslevypalloihin menemisen (jossa meill� on paljon parannettavaa) ja toisaalta puolustukseen siirtymisen. Jos peli ei ole "kontrollissa", syntyy ratkaisuja jotka eiv�t ole ennalta tiedostettavia ja se saattaa aiheuttaa ongelmia nimenomaan puolustukseen siirtymisess�. "Kontrolloiduilla" hy�kk�yksill� pyrit��n hakemaan ratkaisuja pelaajille heid�n parhaita avujaan k�ytt�en eli vapaita heittopaikkoja heitt�jille, palloa riitt�v�n l�helle koria sis�pelaajille etc. etc. "Kontrolloitu" hy�kk�ys ei tarkoita kuitenkaan pelaajan luovuuden tappamista vaan mahdollisuuksien antamista yksil�ille ja ennen kaikkea joukkueelle.
 
2. Pelaajaurallasi sinulla on ollut eri valmentajia. Mit� vaikutteita olet ottanut eri valmentajalta (nime� pari suurinta), jos pyrkii j�ljitt�m��n "esikuviasi"?
- The Naked Cowboy
 
Toikka vastaa: Minulla on ollut paljon hyvi� valmentajia (Risto Piipari, Timo Heinonen, Timo Nieminen, Jouni Gr�nroos, Tony Van den Bosch ja lukuisat maajoukkuevalmentajat vain muutamia mainitakseni unohtamatta juniorivalmentajiani). Olen varmasti saanut heilt� jokaiselta oppia niin valmentamisesta, taktisesta n�kemyksest� kuin my�s opettamisesta ja johtamisesta. En kuitenkaan ainakaan tietoisesti "kopioi" kenenk��n valmentamistyyli� vaan pyrin tekem��n asiat omana itsen�ni � heikkouksineen ja vahvuuksineen. Valmentajan ty� on siit� haastava ammatti ett� t�ss� ei ole ikin� valmis. Laji kehittyy (s��nn�t kehittyv�t) ja jos et ole avoin ja tutki ja el� koripallon kehityksen mukana putoat auttamatta ennemmin tai my�hemmin k�rryilt�. Siksi pyrin seuraamaan mahdollisimman paljon kotimaista ja kansainv�list� huippukoripalloa. Avoimin mielin kohti tulevaisuutta!
 
3. Minne koripallo on menossa? Muutama vuosi sitten puhuttiin, ett� koripallo on yh� nopeampien ja pienempien miesten peli. Toisaalta Tampereen Pyrint� hallitsee sarjaa "tupla-torneillaan".
- The Naked Cowboy
 
Toikka vastaa: Koripallo on varmasti nopeiden pelaajien laji. Lajin huippuja (Lebron James, Kobe Bryant, Carmelo Anthony, Kevin Durant) yhdist�� valtava urheilullisuus � isot miehet pystyv�t tekem��n huikeita suorituksia kovassakin vauhdissa. Toisaalta on olemassa toisenlaista nopeutta jota edustaa parhaimmillaan Steve Nash. T�m� nopeus on p��n sis�ll� � kyky reagoida tilanteisiin!
Koripallo on aina ollut isojen poikien laji eik� t�m� fakta ole poistunut mihink��n. On selv�� ett� pituudesta on koripallossa hy�ty�! Suomen sarjassa isoiksi pojiksi voidaan lukea Antti Nikkil�, Olli Ahvenniemi, Hanno M�tt�l� jotka eiv�t varmasti ole sarjan nopeimpia mutta koska he ovat noin 5-10 sentti� muita ns. isoja suurempia saavat he siit� Korisliigassa etua. N�k�piiriss� ei ole liikaa ns. ylipitki� junioreita joten n�m� "pitk�t" pojat saavat pit�� etunsa, ja Korisliiga pysynee tulevaisuudessakin suhteellisten pienien pelaajien temmellyskentt�n�. T�m� johtuu osittain my�s siit�, ett� jos yrit�t hankkia yli 205 cm olevan jenkkipelaajan on pomminvarmaa ett� kaveri on joko t�ysin "k�det�n" tai sitten hintalappu pomppaa yht�kki� kattoa kohti!
 
4. Ennen kauden alkua puhuttiin kolmenpisteenviivan siirtymisen vaikutuksesta itse peliin. N�in j�lkeenp�in: onko sill� ollut vaikutusta?
- The Naked Cowboy
 
Toikka vastaa: 30 kierrosta takana joten pitk�lle menevien johtop��t�sten tekeminen on viel� hieman riskaabelia. Vaikutusta on ollut l�hinn� siin� ett� en�� ihan kuka tahansa ei ole "vaarallinen" 3 pisteen viivan takana. Hyv�t heitt�j�t ovat edelleen kovia mutta tietyist� pelaajista voi pudota hieman helpommin auttamaan kun 3 pisteen heittouhka ei ole niin suuri.
Sarjassa on pelattu aikaisempaa enemmin paikkapuolustusta jonka tarkoituksena on ollut sulkea oma korinalusta ja pakottaa vastustaja kaukoheittoihin. Toisaalta joukkue jolla on paljon hyvi� 3 pisteen heitt�ji� saa luotua tilaa enemm�n kent�lle koska pelaajia pit�� puolustaa kauempana korista.
 
5. Kerroppas Jukka meille miten sinun aamusi alkaa kotipeli p�iv�n�. Eli mit� kaikkea kerke�� tapahtumaan ennen aloitusheittoa?
- Kolkki kuletuksesta
 
Toikka vastaa: Otetaan esimerkki keskiviikon kotipelist�.
n. klo 8.30 her�tys + aamutoimet
n. klo 9.00 fillarilla Heinosen leipomoon aamukahville
klo 10.00 aamutreenit Areena � jalkapalloa, pelitaktisten asioiden l�pik�ynti + pelaajien omat heitot (itse yrit�n torjua palloja kiinni vanhusten joukkueen maalilla!)
klo 11.00 uimaan � tykk��n tehd� urheilusuorituksen joko aamu/iltap�iv�ll� ennen peli� � silloin on virke�mpi olo illalla!
n. klo 12.30 � lounas Teatteriravintolassa
n. klo 14.00 � lep�ily�, s�hk�postiin tutkimista ja lehtien lukua kotisohvalla
n. klo 16.00 � v�lipalana v�h�n hedelmi� ja scoutin l�pik�yminen
n. klo 16.30 � l�ht� Areenalle
 
Areenalla homma etenee samalla kaavalla joka kerta.
- 90 min ennen peli� tavarat (puku, fl�ppitaulut etc.) pukuhuoneeseen
- 80 min ennen peli� kahville kakkoskoutsin kanssa jossa viime hetken taktiset juttelut
- pukuhuoneeseen noin 1h ennen peli� ja taktiikka taululle
- 40 min ennen peli� pelipalaveri joukkueen kanssa noin 5-7 min
- 30 min ennen peli� puku p��lle ja tapaamaan otteluis�nti�
- 10 min ennen peli� joukkue koppiin ja viimeiset ohjeet + psyykkaus
- 5 min ennen peli� halliin, tuomareiden, toimitsijoiden ja vastustajan staffin k�ttely
- 1-2 min ennen peli� pari ohjetta kent�lle menij�ille jos tarvetta ilmenee
 
6. Miss� suhteessa olet kehittynyt valmentajana ensimm�isest� valmentajakaudestasi?
(Ei nimimerkki�)
 
Toikka vastaa: Itsens� arviointi on haastavaa. On p�iv�nselv�� ett� kehityst� on tapahtunut mutta en halua analysoida t�t� sen enemp��. Totean vaan sen, ett� ensimm�isin� valmentajakausina luuli tiet�v�ns� enemm�n kuin tiesi � nyt tiet�� ettei tied� viel� mist��n mit��n! :)
 
7. Ammattiurheilussa on viime vuosikymmenin� tapahtunut valtava kehitysharppaus kokonaisvaltaisen valmennuksen suuntaan. Miten Kataja ottaa pelaajien ruokavalion ja henkisen valmistautumisen huomioon pelaajien valmennuksessa?
(Ei nimimerkki�)
 
Toikka vastaa: Olemme siin� mieless� hyv�ss� tilanteessa ett� k�yt�nn�ss� katsoen kaikki meid�n suomalaiset pelaajat ovat olleet maajoukkuevalmennuksessa mukana. Siell� he ovat saaneet alan ammattilaisilta ohjeet siit� mit� ja milloin urheilija sy�.
Meid�n kohdalla ruokavalion toteutuminen n�kyy p�ivitt�isess� valmennuksessa l�hinn� niin, ett� pelaajat testataan kauden aikana muutamaan otteeseen ja jos painossa tai rasvaprosentissa on huolestuttavia lukemia pureudutaan asiaan varmuudella.
Ongelmia t�ll� osa-alueella on ollut enemm�nkin vahvistuksissa, mutta t�m�n kauden pelaajat ovat v�hint��n kohtuullisella tasolla. Jaredin rasvaprosentti on koko joukkueen alhaisin ja Darrenin paino on pudonnut kauden aikana yli 10 kiloa.
Katajalla ei ole joukkueessa ns.ulkopuolista henkist� valmentajaa. Henkisen valmentajan k�ytt�minen joukkueurheilussa on ainakin viel� ollut hyvin v�h�ist�. Itse koen niin ett� jos yksitt�isill� pelaajilla on henkiseen valmennukseen tarvetta, niin silloin se pyrit��n j�rjest�m��n.
Toisaalta koen ett� p��valmentajana teen viikoittain henkist� valmennusta keskustelemalla sek� koko ryhm�n kanssa kuin my�s yksil�iden kanssa. N�iden p�ivitt�isten ja viikoittaisten kontaktien lis�ksi j�rjest�n kauden aikana 3-4 ns. isompaa keskusteluhetke� jolloin k�yn jokaisen pelaajan kanssa l�pi kunkin tilannetta niin pelillisiin kuin muihinkin asioihin liittyen.
 
8. Miksei Toijalan pelikirjassa hy�dynnet� sis�pelaajia, vaikka vuosien saatossa on selke�sti k�ynyt ilmi, ett� Toijalan luotsaaman joukkueen heikkous on sis�pelin puute ja levypallopeli?
Kaudella -07 Kouvoissa ei ollut sentteri�, vaan isoon p��h�n yritettiin istuttaa nelosia, joka ei toiminut alkuunkaan; kaudella -08 Kouvojen sentteripeli oli Ciprianon varassa, eik� miehelle juurikaan palloa pelattu, kaudella -09 Walls toimi Kouvojen sentterin�, eik� miest� juurikaan hy�kk�yksess� hy�dynnetty; nyt Katajassa korin alus on Fellsin varassa, eik� mies selv�sti kykene sentterin lukemiin levypallopeliss�, eik� miest� juurikaan hy�dynnet� hy�kk�ysp��ss�. Eik� aiemmista vuosista ole opittu mit��n, vai onko omaan valmennusfilosofiaan vaan niin kova usko, ettei vanhan koulukunnan sentteripeli� tulla Toijalan ohjastamissa joukkueissa n�kem��n tulevaisuudessakaan? Oman peliurasi mestaruudetkin tulivat, kun joukkueessa oli dominoiva sentteri (Gillis, Kaunisto).
- Ninja
 
Toikka vastaa: Kiitokset Ninjalle kysymyksest� jossa ilmiselv�sti piilee kritiikin siemeni�. Mielenkiintoista muuten ett� Ninja luettelee ansiokkaasti Kouvojen pelikaudet unohtaen kokonaan viime kauden Kouvoista (vahingossa?), jolloin Kouvot oli yksi sarjan parhaista sis�pelijoukkueista sek� selv�sti sarjan paras levypallojoukkue :) Ja historiaa viel� sen verran ett� k�ynniss� on urani viides kausi valmentajana ja nykyinen kausi mukaan lukien on valmentamani joukkue ollut plussan puolella levypalloissa kolmena kautena viidest�...
Puolustaudutaan nyt v�h�sen t�t� kritiikki� vastaan muutamilla tilastojen tarjoamilla faktoilla. T�m�n hetken Kataja on Korisliigan viidenneksi paras levypallojoukkue, edell� Pyrint�, Kouvot, Karhu ja Korihait. Levypallojen lukum��r� ei kerro totuutta levypallopelist� � Kataja on 31 kierroksen j�lkeen plussalla levypalloissa yhdess� edell� mainittujen joukkueiden kanssa (35,7 vs 34,8 levypalloa / ottelu). Mainittakoon ett� viime kaudella mestaruuden voittanut Pyrint� oli my�s viime kaudella niukasti plussalla (38,6 vs 38,1 levypalloa / ottelu, ja sarjan paras joukkue oli siis Kouvot (37,6 vs 32,7). Olemme siis kohtalaisen hyv� levypallojoukkue � emme sarjan paras mutta kuitenkin k�rkikastia! Toki meill� on varaa ja potentiaalia parantaa nykyisest� huomattavasti.
Mit� tulee sis�pelaamiseen ja sen puutteeseen: kaikista pelitilanneheitoistamme yli 50 prosenttia tulee korin alta � vertauslukuna taas sarjaa johtava Pyrint� (56%). Ero varmasti selittyy sill� ett� Katajan joukkueessa on paljon eritt�in hyvi� kaukoheitt�ji� joiden apuja pyrimme my�s k�ytt�m��n. Pelaamme palloa kuitenkin my�s korin alle saman verran kuin muutkin k�rkijoukkueet lukuun ottamatta Pyrint�, tosin my�nn�n ett� sit� meid�n tulisi tehd� viel� huomattavasti enemm�n.
Pyrimme kehitt�m��n koko hy�kk�yspeli� kokonaisvaltaisesti �sek� sis�- ett� ulkopeli� ja molemmissa on viel� t�ss� vaiheessa rutkasti parannettavaa!
Lopuksi � Bill Gillis oli kova pelaaja ja hyv� pelote korin alla. Ville Kaunisto ei ollut eik� ole sentteri vaan erinomainen ns. 4-paikan pelaaja jollaiseksi voidaan nykyisest� joukkueesta laskea Sami Lehtoranta. Mestaruuksia on voitettu v�lill� dominoivilla senttereill� (Gillis), v�lill� hyvill� yleispelaajilla (Williams-Foreman, LrNMKY; Conley-Nixon, Lahti), v�lill� hurjilla takamiehill� (Scott, Honka).
 
9. T�ll� hetkell� n�ytt�� silt� ett� kev��n iso kysymys on miten Pyrint� kaadetaan. Katajan peli on viime aikoina mennyt isoin harppauksin eteenp�in, mutta erityisesti toista kotipeli� Pyrint�� vastaan katsoessa ep�toivo hiipi puseroon. Ei varmaan tarvitse muistuttaa miten Kouvoille k�vi pari kautta sitten pudotuspelien ensimm�isell� kierroksella melkein samaa Pyrinn�n ryhm�� vastaan. Onko siit� opittu ja mitk� ovat Toikan teesit Pyrint�� vastaan?
- Pantteri
 
Toikka vastaa: Viime kauden mestari Tampereen Pyrint� pelaa t�ll� hetkell� Korisliigan parasta korista. Pyrinn�n peli ei ole viel� valmista kuten ei ole Katajankaan ja molemmat pyrkiv�t hiomaan omia vahvuuksiaan kuntoon ennen kev��n pudotuspelej�.
Katajan tilanne verrattaessa parin vuoden takaiseen Kouvojen joukkueeseen on huomattavasti positiivisempi. Tuolloin j�imme siirtop�iv�n viimeisin� hetkin� muodostuneen Pyrinn�n jalkoihin liki jokaisessa mies vastaan mies parissa. J�imme p��t� lyhyemm�ksi miltei jokaisessa match-upissa ja Pyrint� kirjaimellisesti k�veli meid�n yli.
Tuolloinen Pyrint� j�i kuitenkin v�lieriss� Katajan pihteihin ja uskon ett� meill� on olemassa joukkueessa riitt�v�sti elementtej� kilvoittelemaan Pyrinn�n kanssa kev��ll� mahdollisessa otteluparissa voitosta. T�ll� hetkell� ajatukset ovat kuitenkin vain ja ainoastaan t�ss� hetkess� ja joukkueen kehitt�misess�. Kev��st� sanon vain sen verran ett� tulevat pudotuspelit n�ytt�v�t ennakkoon eritt�in mielenkiintoiselta ja sinne selvi�v�t kahdeksan joukkuetta omaavat varmasti potentiaalia ylt�� kev��ll� mihin vaan!
 
10. Luin jostakin, ett� mainitsit Eurooppaan menon. Onko mahdollista ja oletko mill��n tasolla puhunut seurajohdon kanssa, ett� Kataja todella k�ytt�isi optionsa (cupmestaruus kaiketi riitt��?) osallistua johonkin Euro-sarjaan? Jos ei seuraavalla kaudella niin l�hivuosina kuitenkin???
(Ei nimimerkki�)
 
Toikka vastaa: Valmentajana koen ett� t�rkeimm�n eli joukkueen ja pelaajien p�ivitt�isen valmennuksen ja kehitt�misen lis�ksi teht�v�ni on auttaa seurajohtoa ja seuraa kehitt�m��n toimintaansa ja toimintaymp�rist���n. Olemme saaneet aikaan jo paljon, josta kiitos seurajohdolle! Halusin ett� seurassa mietitt�isiin ja tarkasteltaisiin mahdollisuutta osallistua tulevaisuudessa Euro-sarjoihin. Katajalla on k�yt�ss� hieno halli, t�nne on olemassa hyv�t kulkuyhteydet (lentokentt�) ja alueen liike-el�m� on ottanut lajin my�s omakseen. Koripallo on suhteellisen edullinen laji vied� kansalliselle huipulle verrattuna esimerkiksi j��kiekkoon joten miksi emme voisi ottaa viel� seuraavaakin askelta?
Jatkamme varmuudella keskustelua Katajan kehitt�misest� monella eri tasoilla. Aika n�ytt�� mit� tulee tapahtumaan, mutta l�ht�kohta koko urheilussa on oltava se, ettei saa tyyty� nykyiseen sill� liiallisesta tyytyv�isyydest� seuraa v�ist�m�tt� taantuma! Pit�� pyrki� koko ajan kehittym��n ja parantamaan jo olemassa olevaa!
 
 
Toikka ja Verkkotoimitus kiitt�v�t kaikkia kysyji�!
 

---