Toikka vastaa Katajan nettisivujen kautta viikolla 4 tulleisiin kysymyksiin.
 
1. Puhut usein hyökkäyksen "kontrollista", voisitko hieman purkaa, mitä tarkoitat termillä "kontrolli", ja miksi se on tärkeää?
- The Naked Cowboy
 
Toikka vastaa: Yritän tiivistää vastaukseni muutamaan lauseeseen. Koripallo on joukkuepeli jossa kentällä on 5 pelaajaa jotka yrittävät toteuttaa yhdessä sovittuja taktisia asioita. "Kontrollilla" tarkoitan tässä tapauksessa sitä että kentällä olevat pelaajat ovat tietoisia mitä hyökkäyksessä haetaan ja mistä milloin ratkaisut tulevat. Tämä mahdollistaa hyökkäyslevypalloihin menemisen (jossa meillä on paljon parannettavaa) ja toisaalta puolustukseen siirtymisen. Jos peli ei ole "kontrollissa", syntyy ratkaisuja jotka eivät ole ennalta tiedostettavia ja se saattaa aiheuttaa ongelmia nimenomaan puolustukseen siirtymisessä. "Kontrolloiduilla" hyökkäyksillä pyritään hakemaan ratkaisuja pelaajille heidän parhaita avujaan käyttäen eli vapaita heittopaikkoja heittäjille, palloa riittävän lähelle koria sisäpelaajille etc. etc. "Kontrolloitu" hyökkäys ei tarkoita kuitenkaan pelaajan luovuuden tappamista vaan mahdollisuuksien antamista yksilöille ja ennen kaikkea joukkueelle.
 
2. Pelaajaurallasi sinulla on ollut eri valmentajia. Mitä vaikutteita olet ottanut eri valmentajalta (nimeä pari suurinta), jos pyrkii jäljittämään "esikuviasi"?
- The Naked Cowboy
 
Toikka vastaa: Minulla on ollut paljon hyviä valmentajia (Risto Piipari, Timo Heinonen, Timo Nieminen, Jouni Grönroos, Tony Van den Bosch ja lukuisat maajoukkuevalmentajat vain muutamia mainitakseni unohtamatta juniorivalmentajiani). Olen varmasti saanut heiltä jokaiselta oppia niin valmentamisesta, taktisesta näkemyksestä kuin myös opettamisesta ja johtamisesta. En kuitenkaan ainakaan tietoisesti "kopioi" kenenkään valmentamistyyliä vaan pyrin tekemään asiat omana itsenäni – heikkouksineen ja vahvuuksineen. Valmentajan työ on siitä haastava ammatti että tässä ei ole ikinä valmis. Laji kehittyy (säännöt kehittyvät) ja jos et ole avoin ja tutki ja elä koripallon kehityksen mukana putoat auttamatta ennemmin tai myöhemmin kärryiltä. Siksi pyrin seuraamaan mahdollisimman paljon kotimaista ja kansainvälistä huippukoripalloa. Avoimin mielin kohti tulevaisuutta!
 
3. Minne koripallo on menossa? Muutama vuosi sitten puhuttiin, että koripallo on yhä nopeampien ja pienempien miesten peli. Toisaalta Tampereen Pyrintö hallitsee sarjaa "tupla-torneillaan".
- The Naked Cowboy
 
Toikka vastaa: Koripallo on varmasti nopeiden pelaajien laji. Lajin huippuja (Lebron James, Kobe Bryant, Carmelo Anthony, Kevin Durant) yhdistää valtava urheilullisuus – isot miehet pystyvät tekemään huikeita suorituksia kovassakin vauhdissa. Toisaalta on olemassa toisenlaista nopeutta jota edustaa parhaimmillaan Steve Nash. Tämä nopeus on pään sisällä – kyky reagoida tilanteisiin!
Koripallo on aina ollut isojen poikien laji eikä tämä fakta ole poistunut mihinkään. On selvää että pituudesta on koripallossa hyötyä! Suomen sarjassa isoiksi pojiksi voidaan lukea Antti Nikkilä, Olli Ahvenniemi, Hanno Möttölä jotka eivät varmasti ole sarjan nopeimpia mutta koska he ovat noin 5-10 senttiä muita ns. isoja suurempia saavat he siitä Korisliigassa etua. Näköpiirissä ei ole liikaa ns. ylipitkiä junioreita joten nämä "pitkät" pojat saavat pitää etunsa, ja Korisliiga pysynee tulevaisuudessakin suhteellisten pienien pelaajien temmellyskenttänä. Tämä johtuu osittain myös siitä, että jos yrität hankkia yli 205 cm olevan jenkkipelaajan on pomminvarmaa että kaveri on joko täysin "kädetön" tai sitten hintalappu pomppaa yhtäkkiä kattoa kohti!
 
4. Ennen kauden alkua puhuttiin kolmenpisteenviivan siirtymisen vaikutuksesta itse peliin. Näin jälkeenpäin: onko sillä ollut vaikutusta?
- The Naked Cowboy
 
Toikka vastaa: 30 kierrosta takana joten pitkälle menevien johtopäätösten tekeminen on vielä hieman riskaabelia. Vaikutusta on ollut lähinnä siinä että enää ihan kuka tahansa ei ole "vaarallinen" 3 pisteen viivan takana. Hyvät heittäjät ovat edelleen kovia mutta tietyistä pelaajista voi pudota hieman helpommin auttamaan kun 3 pisteen heittouhka ei ole niin suuri.
Sarjassa on pelattu aikaisempaa enemmin paikkapuolustusta jonka tarkoituksena on ollut sulkea oma korinalusta ja pakottaa vastustaja kaukoheittoihin. Toisaalta joukkue jolla on paljon hyviä 3 pisteen heittäjiä saa luotua tilaa enemmän kentälle koska pelaajia pitää puolustaa kauempana korista.
 
5. Kerroppas Jukka meille miten sinun aamusi alkaa kotipeli päivänä. Eli mitä kaikkea kerkeää tapahtumaan ennen aloitusheittoa?
- Kolkki kuletuksesta
 
Toikka vastaa: Otetaan esimerkki keskiviikon kotipelistä.
n. klo 8.30 herätys + aamutoimet
n. klo 9.00 fillarilla Heinosen leipomoon aamukahville
klo 10.00 aamutreenit Areena – jalkapalloa, pelitaktisten asioiden läpikäynti + pelaajien omat heitot (itse yritän torjua palloja kiinni vanhusten joukkueen maalilla!)
klo 11.00 uimaan – tykkään tehdä urheilusuorituksen joko aamu/iltapäivällä ennen peliä – silloin on virkeämpi olo illalla!
n. klo 12.30 – lounas Teatteriravintolassa
n. klo 14.00 – lepäilyä, sähköpostiin tutkimista ja lehtien lukua kotisohvalla
n. klo 16.00 – välipalana vähän hedelmiä ja scoutin läpikäyminen
n. klo 16.30 – lähtö Areenalle
 
Areenalla homma etenee samalla kaavalla joka kerta.
- 90 min ennen peliä tavarat (puku, fläppitaulut etc.) pukuhuoneeseen
- 80 min ennen peliä kahville kakkoskoutsin kanssa jossa viime hetken taktiset juttelut
- pukuhuoneeseen noin 1h ennen peliä ja taktiikka taululle
- 40 min ennen peliä pelipalaveri joukkueen kanssa noin 5-7 min
- 30 min ennen peliä puku päälle ja tapaamaan otteluisäntiä
- 10 min ennen peliä joukkue koppiin ja viimeiset ohjeet + psyykkaus
- 5 min ennen peliä halliin, tuomareiden, toimitsijoiden ja vastustajan staffin kättely
- 1-2 min ennen peliä pari ohjetta kentälle menijöille jos tarvetta ilmenee
 
6. Missä suhteessa olet kehittynyt valmentajana ensimmäisestä valmentajakaudestasi?
(Ei nimimerkkiä)
 
Toikka vastaa: Itsensä arviointi on haastavaa. On päivänselvää että kehitystä on tapahtunut mutta en halua analysoida tätä sen enempää. Totean vaan sen, että ensimmäisinä valmentajakausina luuli tietävänsä enemmän kuin tiesi – nyt tietää ettei tiedä vielä mistään mitään! :)
 
7. Ammattiurheilussa on viime vuosikymmeninä tapahtunut valtava kehitysharppaus kokonaisvaltaisen valmennuksen suuntaan. Miten Kataja ottaa pelaajien ruokavalion ja henkisen valmistautumisen huomioon pelaajien valmennuksessa?
(Ei nimimerkkiä)
 
Toikka vastaa: Olemme siinä mielessä hyvässä tilanteessa että käytännössä katsoen kaikki meidän suomalaiset pelaajat ovat olleet maajoukkuevalmennuksessa mukana. Siellä he ovat saaneet alan ammattilaisilta ohjeet siitä mitä ja milloin urheilija syö.
Meidän kohdalla ruokavalion toteutuminen näkyy päivittäisessä valmennuksessa lähinnä niin, että pelaajat testataan kauden aikana muutamaan otteeseen ja jos painossa tai rasvaprosentissa on huolestuttavia lukemia pureudutaan asiaan varmuudella.
Ongelmia tällä osa-alueella on ollut enemmänkin vahvistuksissa, mutta tämän kauden pelaajat ovat vähintään kohtuullisella tasolla. Jaredin rasvaprosentti on koko joukkueen alhaisin ja Darrenin paino on pudonnut kauden aikana yli 10 kiloa.
Katajalla ei ole joukkueessa ns.ulkopuolista henkistä valmentajaa. Henkisen valmentajan käyttäminen joukkueurheilussa on ainakin vielä ollut hyvin vähäistä. Itse koen niin että jos yksittäisillä pelaajilla on henkiseen valmennukseen tarvetta, niin silloin se pyritään järjestämään.
Toisaalta koen että päävalmentajana teen viikoittain henkistä valmennusta keskustelemalla sekä koko ryhmän kanssa kuin myös yksilöiden kanssa. Näiden päivittäisten ja viikoittaisten kontaktien lisäksi järjestän kauden aikana 3-4 ns. isompaa keskusteluhetkeä jolloin käyn jokaisen pelaajan kanssa läpi kunkin tilannetta niin pelillisiin kuin muihinkin asioihin liittyen.
 
8. Miksei Toijalan pelikirjassa hyödynnetä sisäpelaajia, vaikka vuosien saatossa on selkeästi käynyt ilmi, että Toijalan luotsaaman joukkueen heikkous on sisäpelin puute ja levypallopeli?
Kaudella -07 Kouvoissa ei ollut sentteriä, vaan isoon päähän yritettiin istuttaa nelosia, joka ei toiminut alkuunkaan; kaudella -08 Kouvojen sentteripeli oli Ciprianon varassa, eikä miehelle juurikaan palloa pelattu, kaudella -09 Walls toimi Kouvojen sentterinä, eikä miestä juurikaan hyökkäyksessä hyödynnetty; nyt Katajassa korin alus on Fellsin varassa, eikä mies selvästi kykene sentterin lukemiin levypallopelissä, eikä miestä juurikaan hyödynnetä hyökkäyspäässä. Eikö aiemmista vuosista ole opittu mitään, vai onko omaan valmennusfilosofiaan vaan niin kova usko, ettei vanhan koulukunnan sentteripeliä tulla Toijalan ohjastamissa joukkueissa näkemään tulevaisuudessakaan? Oman peliurasi mestaruudetkin tulivat, kun joukkueessa oli dominoiva sentteri (Gillis, Kaunisto).
- Ninja
 
Toikka vastaa: Kiitokset Ninjalle kysymyksestä jossa ilmiselvästi piilee kritiikin siemeniä. Mielenkiintoista muuten että Ninja luettelee ansiokkaasti Kouvojen pelikaudet unohtaen kokonaan viime kauden Kouvoista (vahingossa?), jolloin Kouvot oli yksi sarjan parhaista sisäpelijoukkueista sekä selvästi sarjan paras levypallojoukkue :) Ja historiaa vielä sen verran että käynnissä on urani viides kausi valmentajana ja nykyinen kausi mukaan lukien on valmentamani joukkue ollut plussan puolella levypalloissa kolmena kautena viidestä...
Puolustaudutaan nyt vähäsen tätä kritiikkiä vastaan muutamilla tilastojen tarjoamilla faktoilla. Tämän hetken Kataja on Korisliigan viidenneksi paras levypallojoukkue, edellä Pyrintö, Kouvot, Karhu ja Korihait. Levypallojen lukumäärä ei kerro totuutta levypallopelistä – Kataja on 31 kierroksen jälkeen plussalla levypalloissa yhdessä edellä mainittujen joukkueiden kanssa (35,7 vs 34,8 levypalloa / ottelu). Mainittakoon että viime kaudella mestaruuden voittanut Pyrintö oli myös viime kaudella niukasti plussalla (38,6 vs 38,1 levypalloa / ottelu, ja sarjan paras joukkue oli siis Kouvot (37,6 vs 32,7). Olemme siis kohtalaisen hyvä levypallojoukkue – emme sarjan paras mutta kuitenkin kärkikastia! Toki meillä on varaa ja potentiaalia parantaa nykyisestä huomattavasti.
Mitä tulee sisäpelaamiseen ja sen puutteeseen: kaikista pelitilanneheitoistamme yli 50 prosenttia tulee korin alta – vertauslukuna taas sarjaa johtava Pyrintö (56%). Ero varmasti selittyy sillä että Katajan joukkueessa on paljon erittäin hyviä kaukoheittäjiä joiden apuja pyrimme myös käyttämään. Pelaamme palloa kuitenkin myös korin alle saman verran kuin muutkin kärkijoukkueet lukuun ottamatta Pyrintö, tosin myönnän että sitä meidän tulisi tehdä vielä huomattavasti enemmän.
Pyrimme kehittämään koko hyökkäyspeliä kokonaisvaltaisesti –sekä sisä- että ulkopeliä ja molemmissa on vielä tässä vaiheessa rutkasti parannettavaa!
Lopuksi – Bill Gillis oli kova pelaaja ja hyvä pelote korin alla. Ville Kaunisto ei ollut eikä ole sentteri vaan erinomainen ns. 4-paikan pelaaja jollaiseksi voidaan nykyisestä joukkueesta laskea Sami Lehtoranta. Mestaruuksia on voitettu välillä dominoivilla senttereillä (Gillis), välillä hyvillä yleispelaajilla (Williams-Foreman, LrNMKY; Conley-Nixon, Lahti), välillä hurjilla takamiehillä (Scott, Honka).
 
9. Tällä hetkellä näyttää siltä että kevään iso kysymys on miten Pyrintö kaadetaan. Katajan peli on viime aikoina mennyt isoin harppauksin eteenpäin, mutta erityisesti toista kotipeliä Pyrintöä vastaan katsoessa epätoivo hiipi puseroon. Ei varmaan tarvitse muistuttaa miten Kouvoille kävi pari kautta sitten pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella melkein samaa Pyrinnön ryhmää vastaan. Onko siitä opittu ja mitkä ovat Toikan teesit Pyrintöä vastaan?
- Pantteri
 
Toikka vastaa: Viime kauden mestari Tampereen Pyrintö pelaa tällä hetkellä Korisliigan parasta korista. Pyrinnön peli ei ole vielä valmista kuten ei ole Katajankaan ja molemmat pyrkivät hiomaan omia vahvuuksiaan kuntoon ennen kevään pudotuspelejä.
Katajan tilanne verrattaessa parin vuoden takaiseen Kouvojen joukkueeseen on huomattavasti positiivisempi. Tuolloin jäimme siirtopäivän viimeisinä hetkinä muodostuneen Pyrinnön jalkoihin liki jokaisessa mies vastaan mies parissa. Jäimme päätä lyhyemmäksi miltei jokaisessa match-upissa ja Pyrintö kirjaimellisesti käveli meidän yli.
Tuolloinen Pyrintö jäi kuitenkin välierissä Katajan pihteihin ja uskon että meillä on olemassa joukkueessa riittävästi elementtejä kilvoittelemaan Pyrinnön kanssa keväällä mahdollisessa otteluparissa voitosta. Tällä hetkellä ajatukset ovat kuitenkin vain ja ainoastaan tässä hetkessä ja joukkueen kehittämisessä. Keväästä sanon vain sen verran että tulevat pudotuspelit näyttävät ennakkoon erittäin mielenkiintoiselta ja sinne selviävät kahdeksan joukkuetta omaavat varmasti potentiaalia yltää keväällä mihin vaan!
 
10. Luin jostakin, että mainitsit Eurooppaan menon. Onko mahdollista ja oletko millään tasolla puhunut seurajohdon kanssa, että Kataja todella käyttäisi optionsa (cupmestaruus kaiketi riittää?) osallistua johonkin Euro-sarjaan? Jos ei seuraavalla kaudella niin lähivuosina kuitenkin???
(Ei nimimerkkiä)
 
Toikka vastaa: Valmentajana koen että tärkeimmän eli joukkueen ja pelaajien päivittäisen valmennuksen ja kehittämisen lisäksi tehtäväni on auttaa seurajohtoa ja seuraa kehittämään toimintaansa ja toimintaympäristöään. Olemme saaneet aikaan jo paljon, josta kiitos seurajohdolle! Halusin että seurassa mietittäisiin ja tarkasteltaisiin mahdollisuutta osallistua tulevaisuudessa Euro-sarjoihin. Katajalla on käytössä hieno halli, tänne on olemassa hyvät kulkuyhteydet (lentokenttä) ja alueen liike-elämä on ottanut lajin myös omakseen. Koripallo on suhteellisen edullinen laji viedä kansalliselle huipulle verrattuna esimerkiksi jääkiekkoon joten miksi emme voisi ottaa vielä seuraavaakin askelta?
Jatkamme varmuudella keskustelua Katajan kehittämisestä monella eri tasoilla. Aika näyttää mitä tulee tapahtumaan, mutta lähtökohta koko urheilussa on oltava se, ettei saa tyytyä nykyiseen sillä liiallisesta tyytyväisyydestä seuraa väistämättä taantuma! Pitää pyrkiä koko ajan kehittymään ja parantamaan jo olemassa olevaa!
 
 
Toikka ja Verkkotoimitus kiittävät kaikkia kysyjiä!
 

---