Huhtikuu 2008
C–tytöt Keski-Suomen -kiertueella
Katajan C-tyttöjen keikkakalenteri oli keväällä raskas, mutta antoisa. Äänekosken loppiaisturnauksen ja Lahden pääsiäisturnauksen lisäksi esiinnyttiin sarjapeleissä Lapualla, Muuramessa ja toistamiseen Äänekoskella. Kotiparketilla helmikuussa saatiin kunnolla oppia Keskisen alueen kärkijoukkueilta: Huima, Muurame ja Vimpeli olivat parempia, mutta kotiyleisö -iskät, äiskät ja muut fanit- tykkäsivät ja taputtivat. Olimme taas edistyneet koripalloilijoina.
Vierasotteluissa em. kolmea parasta vastaan pelasimme kauden parhaita pelejämme. Varsinkin sarjapäätöksessä 29.3. Äänekoskella olimme Vimpeli- ja Huima-tappioista (49-39 ja 61-56) huolimatta ylpeitä - koostuivathan vastustajamme pääosin 1994-syntyneistä. Mehän olemme kaikki vuotta nuorempia.
Tyttöjen omat havainnot kehittymisestään kuin myös myös Muuramen Urheilijoiden valmentajien kehut tulevien vuosien potentiaalista jäivät varmaan kaikkien mieliin, onhan Muurame tällä hetkellä yksi suomalaisen tyttökoripalloilun kehtoja (esim. heidän C-tyttöjoukkueensa on tällä hetkellä viiden parhaan joukossa koko maassa).
Soveltavat ulkotreenit syksyllä Alvarissa Jyväskylässä. Menossa sulkemisharjoitukset vapaaheitossa.
Lapualla meitä odotettiin innolla
Voitokkaasti esiinnyimme sarjaotteluissa Kauhajokea ja Lapuaa vastaan. Erityisesti Lapuan-keikka 17.2. jäi varmaan niin valmentajien kuin pelaajienkin mieliin. Lauantai-iltapäivänä matkaan ja majoittuminen illalla pienen eksymisen jälkeen isoon lomamökkiin. Sitten matkan rasitukset huuhdottiin pois isossa kylpytynnyrissä pimeässä illassa. Kova Pohjanmaan tuuli vain humisi korvissa, joten matkan pakollinen varuste uima-asun lisäksi, pipo, oli paikallaan. Saunomista ja nukkumaan; onneksi lämpö ei jäänyt saunaan vaan jatkui mökissä: Pohjanmaan vieraskoreus pohjoiskarjalaisine vuolukiviuunineen piti nukkumalämpötilan yli 30 Celsiuksessa. Mökin henki, omistajan vanha isäukko, oli pitänyt huolta siitä, että ei ollut kylmä. Iltamakkaratkin kypsyivät uunissa ennätysajassa. Peleihin mentiin sitten sunnuntaina vähän enemmänkin kuin löysinä.
Tästä lähtee, vaikka Lapuaa vastaan ja koko joukkue taistelee.
Ja ne pelit Lapulla. No, meitä varoitettiin jo aiemmin kauden aikana, kun kaadoimme Lapuan Korikobrat Muuramessa, että "kunhan tulette meille niin 40 virhettä vihelletään lisää". Meillä oli valmentajansa mielestä kaikki screenit vääriä jne... Tuomarilinja olikin äärimmäisen tarkka, mutta opettava. Pitää pelata niin kuin tuomarit sallivat. Kaikki pienetkin virheet tuomittiin ja nimenomaan ne väärät screenit. Onneksi pelaajarinkimme on iso, joten pystyimme lopettamaan pelin viidellä kenttäpelaajalla. Toisaalta nyt ne screenitkin osataan. Niin, ne pelit: Lapua–Kataja 63–43, Kataja–Kauhajoki 57–53.
Voitokas Karhu-pelikin näytti pitkään menevän vastustajalle, mutta edellisen yön lämpöhoidon alettua haihtua menimme ohi viime minuuteilla. Aiemmin tammikuussa olimme sentään olleet yli 30 pistettä parempia...
Sarjataulukko
O V H KORIPIST P
1 MU 10 10 0 863-375 20
2 Veto 10 8 2 579-433 16
3 Huima 10 6 4 586-565 12
4 Kataja 10 3 7 464-570 6
5 Korikobrat-94 10 2 8 394-648 4
6 Karhu 10 1 9 447-742 2
Mitä muuta hauskaa?
Kaikkea kivaa jäi reissuilta mieleen. Erittäin miellyttävä pizzerian omistaja ja hyvät sekä halvat pizzat Muuramesta olivat sen reissun erikoisantia. Matkanjohtajan esittämät paikkakuntien urheiluseurojen arvaamiskilpailut olivat suosittuja samalla kun bussimme huristeli ohi eri tienviittojen. Sonkajärvi, Saarijärvi, Kyyjärvi, Kannonkoski, Vaajakoski, Mäntyharju, Pertunmaa jne... Kymmeniä arvauksia ennen kuin yleensä joku arvasi. Hurjin veikkaus esitettiin tulomatkalla Lapualta: Leppävirran oltua jo jäämässä taakse arvuuteltiin kunnan urheiluseuraa. Monta vihjettä ehdittiin antaa alku- ja loppukirjaimineen, mutta homma ei tuntunut onnistuvan. Lopulta, kun tiedossa oli kaksi ensimmäistä kirjainta "VI" ja se, että koko sanassa on vain neljä kirjainta, bussi räjähti nauruun reippaan tytönäänen arvattua "VI..." (sana jouduttiin hylkäämään yhden liikakirjaimen ja "tuhmuuden" vuoksi). Väsymykselläkin oli varmasti jo osansa annettuun arvaukseen.
Radion kanavavalinnat eivät usein kohdanneet kuljettajan mielipiteen kanssa. Hienoja hetkiä oli kuitenkin, kun tytöt kuorossa lauloivat SuomiPopin mukana välillä niin VÄINÖÄ, KAUPPAOPISTON NAISIA, kuin Irwinin HÄIRIKKÖÄKIN. Taisi sieltä joku tuhmempikin laulu tulla, mutta sovittiin, että siitä ei puhuta muille eikä asiasta kirjoiteta nettiin.
Lauluporukka tällä kertaa kiltisti rivissä pelin jälkeen. "Kuoronjohtaja" vasemmalla.
Mieleen jäi myös...
Äänekosken loppiaisturnauksen hienot pelit ja lähes mitaliottelut innostavat eteenpäin. Pääsiäis-Lahden huono ruoka ja niukka 3 pinnan tappio koko sarjan voittaneelle Järvenpäälle sekä kansainvälinen tunnelma ottelussa riikalaista Kolibria vastaan olivat jälkipolvillekin kerrottavia juttuja. Tuon turnauksen 7. sija olisi voinut olla parempikin. Jos, jos ja jos... Emme syyllisty kuitenkaan enää jossitteluun, vaan ensi vuonna osaamme jo voittaa tiukakin ottelut!
Kaiken kaikkiaan kausi oli hienoa päättää selviin voitto-otteluihin Itäisen alueen finaaleissa, jossa kaikki 13 tyttöä pääsivät erittäin hyvin esille molemmissa peleissä. Eivätkä tytöt varmaan jätä hehkuttamatta saman ikäisen, toki hieman vajaalukuisen, poikajoukkueen voittamista harkkapelissä maaliskuussa. Näin kaikkiaan yli 30 pelin antoisa kausi oli saatu kunnialla pakettiin.
Joukkue yritetään pitää tulevinakin vuosina yhtenä kokonaisuutena, jotta pääsisimme edelleen kehittymään. Kilpailulliset tavoitteet tulevat mukaan vähitellen ja kesäharjoitteluun kannustetaan toden teolla. Mutta ensi kaudella sitten lisää onnistumisen elämyksiä ja tarinoita.
SUURET KIITOKSET kuluneesta kaudesta kaikille tytöille: Saara, Jenna K., Iisa, Juliana, Pinja, Jenni, Elina, Jenna V., Emma, Piita, Sara, Ella ja Taru sekä vanhemmille ja muille taustajoukoille. Valmennuksesta erityisdiplomit Ristolle, Mikalle ja muille tuuraajille.
Kohti uusia korisseikkailuja ja hyvää kesää, toivottelee joukkueen pitempi autonkuljettaja :)