KARJALAINEN 2.2.2011

Minulla, tai siis miulla, on takana vajaat puoli vuotta elämää Joensuussa, enkä ole vieläkään nähnyt edes suden jälkiä lumessa. Koripallo-Katajan joukkueenjohtaja Törmälän Jukka sanoi aina, että tulet tänne, ja jos et viihdy, niin lähdet pois. Kohtalaisesti on pärjätty, ja suurin ongelma on toistaiseksi ollut sanan perille saaminen. Lounais-Suomessa puheen tempo on paljon nopeampaa, ja välillä innostuessani kertomaan juttua pelikavereille pukukopissa, saan vastauksiksi pään pyörittelyä ja kommentin: "Ei saa selvää, lähetä tekstiviesti!"
 
Kesällä kyselin asiasta jotain tietäviltä, minkälaisia ihmisiä ja minkälainen ilmapiiri täällä Joensuussa oikein on. Vastausten perusteella sain käsityksen kaksijalkaisista tavallisista ihmisistä, avoimista ja ystävällisistä. Mutta pohjoiskarjalaisen yksilön voi erityisesti tunnistaa positiivisesta kettuilusta. Positiivisesta kettuilusta on rumempikin nimitys, v-alkuinen, mutta se lienee turhan voimakas sana tähän paikalliseen ilmiöön. Esimerkkinä olkoon vaikkapa lounas kaupungilla hävityn pelin jälkeisenä päivänä, jolloin voin odottaa jonkun herrasmiehen vihjaavan minulle kulmapöydästä, jossa voi kuulemma hävetä eilistä tappiota ja syödä salaattia.
 
Turkulaisen Aurinkokuninkaan, Juhani Tami Tammisen sanoin: "If you can´t stand the heat, get out of the f****** kitchen. Piste". Mielestäni nämä ovat vain, ja ainoastaan, hauskoja tilanteita, jotka kertovat niin välittämisestä kuin paikallisesta, positiivisen kettuilevasta, ihmisluonnosta.
 
Hienointa Joensuussa on suuren metropolin tuntu. Harvassa kaupungissa koen pääseväni näin lähelle New Yorkin pohjois– etelä- ja itä–länsi-suuntaisia katuja kuin täällä ruutukaava-alueella! Todellisuudessa yliopiston, lounasruokaloiden ja urheilupaikkojen läheisyys optimoi opiskelun ja urheilun yhdistämisen. Aamutreenin jälkeen tukka jäätyy sopivasti minuutin kävelymatkalla lounaalle, josta puolestaan on sopivan äänenavauksen verran matkaa yliopistolle luokanopettajakoulutukseen kuuluvalle pianotunnille. Tosin enää ei äänenavauksellakaan ole niin väliä, kun opettaja sanoi jo ensimmäisen esitetyn yksinlauluni jälkeen, että hän voi kyllä laulaa mukana.
 
No, en anna sen masentaa itseäni. Äärimmäinen lahjakkuus jakaa aina voimakkaasti mielipiteet!
 
Ehkä hienointa täällä on kuitenkin kunnon talvi. Turkulaisena sain aivan tarpeekseni rännästä ja loskasta, siitä ainaisesta pimeydestä ja märkyydestä sekä naamalle piiskan tavoin sivaltavasta jäätävästä merituulesta.
 
Olen viettänyt usean talven ulkomaillakin, ja viime talven olin Espanjassa. Varmasti hienoa, ajattelee joku. Paljon on hienoa Espanjassa, mutta talvi ei kuulu niihin. Jouluaattona on mukava kävellä kaduilla vaakasuorassa vesisateessa mittarin näyttäessä +4:ää. Kun siihen lisää vaatimattomat lämmityslaitteet ja yksinkertaiset ikkunat niin AVOT! Ja jo on ihme, jos ei ole joulumieltä!
 
Ainoa miinus Joensuulle on ehkä hienoinen tympääntymiseni lumitöiden tekoon. Nuorempana Turussa oli hirmu hauskaa siirrellä lunta kaikkina kolmena kertana talvessa, kun siihen tarvetta oli. Täälläkin ensilumen tullessa lapioin innoissani niin oman kuin naapurinkin pihan, vähän parkkipaikkaa ja roskisten edustaa. Veikkaanpa, että silloin jossain asunnoissa katsottiin päätä pyöritellen ulos ikkunasta ja veikattiin, koska hullun turkulaisen into lumitöihin loppuu. Onnittelut tammikuun puoliväliin rahansa sijoittaneille!
 
Ja jos on yksi asia, josta lähes kaikki joensuulaiset ovat ylpeitä ja muistavat mainostaa sekä kehua, on se ehdottomasti Ilosaarirock. En malta odottaa kokevani, kuinka puheiden mukaan kaupunki muuttuu, ja selittämätön fiilis valtaa kaupungin rajojen sisäpuolen. Ehkä tämän koettuani olen taas hiukan enemmän joensuulainen.
 
Tosin, jos joku teistä olisi ollut bussissamme reilu viikko sitten ajaessamme Helsingistä kotiin Suomen cup-mestaruuden voittaneina, veikkaisitte, ettei bussissa ollut tuolloin yhtään Kesälahtea etelämpänä syntynyttä. Niin kovalla tunteella bussissa raikui Leevi and the Leavingsin "Minä lähden Pohjois-Karjalaan"!
 
juhasten@hotmail.com
 
Kirjoittaja on koripalloileva luokanopettajaopiskelija.
 
Copyright © Karjalainen
 

---