Helsingin Sanomat/JARMO FÄRDIG 16.3.2009

Olen nähnyt miesten koripalloilun tulevan Suomen mestarin. Se on Kataja.
 
Joensuulaiset hakivat eilen Töölön Kisahallista 42 pisteen vierasvoiton Torpan Pojista. Vieraiden esitys oli suomalaisittain häikäisevä.
 
Ray Ailuksen valmentama Kataja on oivassa nousukiidossa. Sillä on takanaan kymmenen voiton putki.
 
Aktiivina Ailus tunnettiin likaisena laiturina. Monelta on jäänyt huomamaatta, että mies oli myös taktinen taituri.
 
Katajan pelissä on seitsemän miehen rotaatio. Se riittää Suomen liigassa. Eilen puolustus piti ja hyökkäyskuviot olivat niin komeita, että jopa ToPon päävalmentajan Tomi Kamisen teki mieli taputtaa vastustajan taituroinnille pariin otteeseen.
 
Katajan kovimmat kilpailijat löytyvät kolmikosta Namika Lahti, Kouvot ja Honka. Kolmikon kannattaa muistaa, että tänäkään keväänä SM-hopea ei ole häpeä.
 
Lahti ja Kouvot ovat piskuisia piristysruiskeita. Tapiolan Honka on liigan mahtijoukkue, jonka peli yskii. Hongalla on käytössään maajoukkueen eturivi ja taitavat ulkomaalaiset. Pelillisesti joukkue on kuutamolla – toistaiseksi.
 
Kun hanget sulavat, Honkakin yleensä vertyy. Tänä keväänä päävalmentaja Mihailo Pavisevicin on syytä olla varuillaan. Jos kurkottaa kuuseen, voi kapsahtaa Katajaan.
 
Pudotuspeleihin menee kahdeksan joukkuetta. Keskiryhmässä käy kuhina, sillä kukaan ei halua runkosarjan voittavaa Katajaa avausvastustajakseen. Toinen karteltava on Honka.
 
Lajin yleensä asioista perillä oleva tietotoimisto kertoo, että muutama joukkue miettii jopa pudotuspelien laistamista. Tuplamatka Joensuuhun tykinruuaksi on kallis keikka. Kustannuksia aiheuttavat myös vierastyöläisten lisäkorvaukset, kun palkanmaksu loppuu runkosarjan päättyessä.
 
Honka on liigataulukossa viidentenä, kun runkosarjaa on pelaamatta seitsemän kahdeksan kierrosta. Kukaan ei halua Hongan hotkimaksi pudotuspelien avauskierroksella, joten odotettavissa voi olla kummallisia lopputuloksia.
 
Liigasta lähtee divariin suoraan Porvoo. Tarmolta on puhti poissa ja rahat lopussa.
 
Kisahalli on tuttu ja turvallinen paikka. Museoviraston suojelukohteessa ei ole mikään muuttunut sukupolviin.
 
Olisiko koripalloilun aika siirtyä nykyaikaan? Olemassaolostaan taisteleva Torpan Pojat ansaitsisi nykaikaisen hallin, johon yleisöä voisi edes yrittää huokutella.
 
Saksan koripalloilun nousu alkoi 1990-luvun lopussa. Tuolloin yksi liigakelpoisuuden edellytys oli moderni halli, jossa oli vähintään 3000 katsojapaikkaa.
 
Suomessa pelataan yhä jopa koulujen liikuntasaleissa – hoh, hoijaa.
 
Ruotsin jääpalloilussakin on havahduttu. Maassa on jo kymmenen bandyhallia.
 
Viiden vuoden kuluttua pääsarjaa pelataan ainoastaan hallipaikkakunnilla.
 
Copyright © Helsingin Sanomat
 

---