Toikka vastaa Katajan nettisivujen kautta viikolla 23 tulleisiin kysymyksiin.
 
1. Toikka, ensinnäkin mennyt kausi oli nousujohtoinen (poislukien viimeinen peli) ja mielenkiintoinen kiitos siitä. Pyrintö pääsi finaaleissa juoksemaan Katajaa vastaan ~10 pistettä per peli nopeista, Kataja vastaaasti ei näyttänyt edes pyrkivän juoksemaan nopeita. Miksi näin? Miksi Kataja ei agressiivisesti pyrkinyt käyttämään hyväkseen potentiaalisia mahdollisuuksia nopeisiin hyökkäyksiin? Pyrintö ei kuitenkaan päällisinpuolin ole olennaisesti Katajaa nopeampi joukkue. Mitä uusia aseita Katajalla on Pyrinnön kaatamiseen ensi kaudella, vai odotellaanko että Damonin ja kumppanien ikä alkaa lopultakin painaa?
- Andone
 
Toikka vastaa: Nopea hyökkäys ja siitä syntyvät ylivoimatilanteet ovat varmasti helpoin tapa tehdä nykykoriksessa koreja. Kauden aikana pystyimme mielestäni juoksemaan kenttää varsin hyvin, ja varsinkin Petri Virtasen ja Jason Conleyn henkilökohtainen taito tuli avoimella kentällä esiin. Pyrintöä vastaa emme päässeet muutamaa poikkeusta (etenkin 4. finaali) lukuunottamatta juoksemaan kentää kuten halusimme. Osasyy tähän oli Pyrinnön suhteellisen seisova hyökkäyspelaaminen josta syntyi ruuhkaa korin läheisyydessä. Levypallotaistelussa pärjäsimme ihan hyvin, mutta emme saaneet niin "selviä" puolustuslevypalloja että olisimme päässeet niistä juoksemaan kenttää. Lisäksi Pyrintö piti pallosta huolta ja ei tarjonnut meille menetyksillä mahdollisuutta juosta kenttää.
Tässä vaiheessa on vielä hieman aikaista spekuloida ensi kauden taktiikoita. Joukkueen rakentaminen on vielä kuitenkin vaiheessa, ja pelitavan ja taktiikan pienet yksityiskohdat hiotaan kasaan kun näemme minkälaisen joukkueen lopulta saamme kasaan.
 
2. Mistä johtui mielestäsi viimeisen finaaliottelun katastrofaalisen huonot ensimmäiset 20 minuuttia? Kyseessä oli kauden tärkein peli ja esitys kauden huonoin. Jos Pyrintö oli niin jäätävä, niin miksei sarja mennyt 3-0 Pyrinnölle? Onko henkiseen puoleen tarkoitus keskittyä jatkossa enemmän? Muuten loisto kaudesta jäi vähän huono maku tuon romahduksen takia.
- Fanittaja
 
Toikka vastaa: Viidennen finaalin romahdus harmitti varmasti kannustajia ja katsojia ja voin kertoa että epäusko ja pettymys omaan suoritukseen oli joukkueen sisällä valtava. Valmistautumisemme viidenteen finaaliin meni suunnitelmien mukaan ja olimme varmoja että edessä olisi hieno huipennus kaudelle. Jälkikäteen on helppoa sanoa että lataus meni (molemmilla joukkueilla) yli ja peli meni seisoskeluksi ja puskemiseksi. Pyrintö sai muutamalla hyökkäyspään onnistumisella omaa kipsiään purettua ja kuten kausi osoitti, oli se etenkin johtoasemassa todella taitava joukkue kontrolloimaan ottelun tempoa.
Pyrimme monella eri osa-alueella vahvistamaan ja kehittämään valmennustamme. Henkisen valmennuksen käyttöönotto on erittäin todennäköistä, ja kartoitus oikean henkilön löytämiseksi on käynnissä.
 
3. Vaikuttaako mahdollinen NBA:n lockout jenkkivalintoihisi? Lienee selvää että syksyllä on tarjolla poikeuksellisen paljon hyviä pelaajia jos NBA:ta ja D-liigaa ei pelata.
- Pantteri
 
Toikka vastaa: Tietojeni mukaan NBA:n lockout ei koske D-liigaa eli se tullaan pelaamaan normaalisti läpi. Samoin ne pelaajat joilla on voimassa oleva sopimus NBA-joukkueiden kanssa eivät voi siirtyä pelaamaan muualle. JOS NBA-lakko toteutuu on selvä että markkinoilla on enemmän pelaajia tarjolla, mutta emme ole ainakaan tässä vaiheessa jäämässä kyttäämään liian myöhään. Tavoitteemme on kasata joukkue viimeistään elo-syyskuun vaihteessa ehkä jopa aiemmin.
 
4. Nyt kun Karjalaisessa lukee että kotimainen runko alkaa olla kasassa eli tällähetkellä Katajalla olisi vain kuusi sopimuspelaajaa, joista yksi-kaksi on yleensä enemmän tai vähemmän loukkaantuneena niin on kysyttävä miten suuri merkitys tasokkaalla leveällä pelaajamateriaalilla on a) yksilöharjoittelun b) joukkueharjoittelun näkökulmasta.
- Andone
 
Toikka vastaa: Joukkueen kokoonpano ei ole vielä lopullinen, ja tavoite on että harjoitteluryhmässä on 12-14 pelaajaa. Kysymykseen on suht helppo vastata. Jos käytössä on leveä ja tasokas pelaajamateriaali niin se nostaa luonnollisesti harjoitusten tasoa niin yksilö- kuin myös joukkueharjoittelussa.
 
5. Pari kyssää Toikalle: 1. Viime kaudella joukkueessa pelasi neljä ex-maajoukkuenuorta eli "upside" kotimaista: Kanervo, Viita, Ojala ja Pehkonen. Kanervoa lukuunottamatta kausi oli muille peliajan ja kehityksen suhteen varmastikin pienoinen pettymys. Miten näkisit, että nuorten pelaajien hyppäystä liigajoukkueen rotaatiomiehiksi voisi helpottaa? Ja anonyymi naiskatsoja käski kysyä, nähdäänkö Villeä enemmän kentällä ensi kaudella?
2. Pystyisitkö lyhyesti kuvailemaan hyökkäys "pelikirjaasi"/filosofiaasi esim. verrattuna muihin korisliigavalmentajiin. Voiko sitä kuvata esim termillä "motion offence"? Sopisiko esim. Katajan nykyiseen pelitapaan ollenkaan sisäpelaaja, joka ei uhkaa heittouhkaa yli kolme metriä korista, vai pitääkö koko viisikon pystyä "luomaan tilaa" heittouhallaan?
- Alaston lehmipoika
 
Toikka vastaa: Nuorten pelaajien hyppäys liigajoukkueen pelaajiksi on aina sekä pelaaja että myös seurakysymys. Menestystä hakevassa seurassa nuorten ei ole helppoa lunastaa itselleen suurta roolia - mahdotonta se ei ole, mutta vaativaa kylläkin. Nuorille pelaajille olisi tärkeää päästä sekä harjoittelemaan vaativissa (kehittävissä) olosuhteissa, että päästä pelaamaan vastuullisessa roolissa isoja minuutteja. Monilla seuroilla onkin käytössä ns. kakkosjoukkue, jossa nuoret lupaukset pääsevät varmuudella pelaamaan. Valitettavasti itäisen alueen seuratoiminta on viime vuosina kuihtunut pahasti ja Katajalla ei ole kakkosjoukkuetta sellaisella sarjatasolla jossa nuorten pelaajien olisi järkevää hakea peliminuutteja.
Vaikka anonyymin naiskatsojan kysymys lienee heitetty ns. kieli poskessa, niin en siltikään lähde spekuloimaan kenenkään pelaajan peliaikaa julkisesti :)
Omasta pelikirjasta voisin lyhykäisesti sanoa, että pyrkimyksenä on pelata liikkuvaa koripalloa jossa pallo tekee töitä. Samoin pyritään käyttämään vastustajan heikkouksia hyväksi. Nyrkkisääntönä hyökkäyspelaamisesta voisi sanoa, että kun pelaaja pomputtaa enemmän kuin 3 pomppua on meidän hyökkäyspelissämme jotain vialla. Kyllä pelijärjestelmään sopii erittäin hyvin dominoiva sisäpelaaja, mutta kuten jo aiemmassa vastauksessa totesin, niin riittävän laadukkaiden sisäpelaajien hintapyynnöt ovat olleet ainakin toistaiseksi meille ulottumattomissa, ja sen tähden olemme joutuneet muokkaamaan hyökkäyspeliämme hieman toisenlaiseksi.
 
6. Kysymyksiä Toikalle koskien jenkkejä. Mikä on tulevan kauden jenkkipolitiikka eli lähdetäänkö kauteen taas kahdella jenkillä vai hankitaanko heti syksyllä koko jenkkitrio? Kun peilaat viime kautta ja etenkin finaalipelejä, hankitaanko edelleen kaksi yleispelaaja ja yksi sisäpelaaja vai nähdäänkö ensi kaudella hieman eri pelipaikan jenkkejä kuin tällä kaudella (esim. "puhtaampi" sentteri tyyliin Court-Side-agenttitoimiston leivissä oleva Yamene Coleman, Monte Cummingsin tyylinen pienempi 2/3-paikan pelaaja tai jopa pointti/comboguard, jos Juha Stenin vaivat saavat jatkoa)? Sinua on joskus syytetty siitä, että valitset (viime vuosina) joukkueesi isoksi jenkiksi enemmän heittävän (Neltner, Fells) kuin korin alla pivot-liikkeillä koreja nostavan perinteisen sisäpelaajajenkin. Onko sinun motion offence-pelityylissä mahdotonta nähdä edellä mainitun Colemanin, Tyson Chandlerin, James Mathisin, jotka mieluummin vääntävät paintissä kuin ottavat hyppyheiton? Mikä lienee todennäköisyys, että joensuuslaisyleisön suursuosikit Jason Conley ja/tai Jared Newson nähdään tulevalla kaudella Kataja-paidassa? Kumman jatko on todennäköisempää? Kiitos vastauksista ja tuottoisaa jenkkien kartoitusreissua jälleen kerran!
- Fani
 
Toikka vastaa: Olemme lähdössä ensi kauteen kolmella vahvistuksella. Kartoitus on vasta pyörähtänyt todenteolla käyntiin, ja on todennäköisempää että sopimuksia syntyy vasta heinäkuun lopulla tai elokuussa kuin seuraavien parin viikkojen aikana.
Lähtökohtana on edelleen hankkia joukkueeseen sopiva kolmikko jotka täydentävät meidän hyvää suomalaisrunkoa. Ison jenkin kohdalla haussa on ollut kyllä isoja ja korin alla viihtyviä pelaajia, mutta heidän kohdallaan kyse on ollut joka kerta rahasta. Isojen (hyvien) pelaajien palkkapyynnöt ovat olleet taivaissa ja on ollut helpompaa katsastaa ns. power-forwardeja, jotka pystyvät pelaamaan myös osittain korin alla, kuin löytää puhdasta "korinalusmörköä". Eli kyllä tässä tälläkin hetkellä haetaan isoa peloitetta, mutta kesä näyttää joudutaanko tälläkin kerralla turvautumaan ns. 4-paikan monipuoliseen pelaajaan.
Conleyn ja Newsonin kanssa on keskusteltu ensi kaudesta, ja on mahdollista että jompikumpi tai jopa molemmat voivat palata. Mahdollisuudet eivät ole taivaissa, sillä molemmat pelaajat haluavat ns. tarkistaa omat markkinatilanteensa ja tehdä päätöksensä vasta myöhemmin kesällä. En osaa arvioida kumpi heistä olisi todennäköisempi.
 
7. Milloin voidaan odottaa Katajan ensi kauden joukkueen olevan kokonaisuudessaan koottuna?
(Ei nimimerkkiä)
 
Toikka vastaa: Joukkue on mitä luultavimmin koottuna elokuun loppupuolella ja yhteiset harjoitukset alkavat heti syyskuussa, kun maajoukkueen kesä on paketissa.
 
8. Onko sinulla alkavalla USA:n matkalla jo ns. selvät sävelet siitä ketä/keitä erityisesti menet katsomaan (nimiä)? Vai onko tiedossasi "ainoastaan" se että noilla campeilla on todennäköisesti mielenkiintoisia ja lupaavia pelaajia joista olisi vahvistuksiksi Katajallekin?
(Ei nimimerkkiä)
 
Toikka vastaa: Matkalla näemme pelaajia joita olen aiemmin harkinnut mutta jostain syystä en ole palkannut. On todella hyvä nähdä näitä pelaajia livenä: nähdä miten he liikkuvat, miten he reagoivat eri tilanteisiin sekä vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan. Voi olla että pelaaja joka paperilla näyttää hyvältä todetaan live-esityksen jälkeen kategoriaan "ei missään tapauksessa" tai päinvastoin. Olenkin jossain yhteydessä todennut, että jos tämän matkan ansiosta jää yksikin ns. turha lento tekemättä, on matka maksanut jo itsensä takaisin.
 
9. Kerro joku hauska sattumus jonka olet kokenut kaima-Törmälän kanssa matkatessa.
(Ei nimimerkkiä)
 
Toikka vastaa: Vaikka kaima-Jukka onkin kokenut maailmanmatkaaja ei miehen ruokailutilaukset ota aina onnistuakseen. Jostain syystä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että ruokapaikan ulkona Jukka on tilaamassa hyvää salaattiannosta, mutta 20 minuutin päästä edessä on salaatin sijaan usein maukas hampurilais- tai wings-annos. Jos oikein tarkkoja ollaan, niin lautasella on yleensä myös pari salaatinlehteä :)
 
 
Toikka ja Verkkotoimitus kiittävät kaikkia kysyjiä!
 

---